Yllätysretki Monterreyhin
Taas saa tuutata tekstiä eetteriin niin monen kirjaimen edestä ettei ihme jos jännetupintulehdus alkaa kiusata. On taas ollu niin paljon kaikkee tekemistä ettei paljon koneella oo ehtiny virua. No ei kyllä haittaakaan. Reissun loppukiriähän tässä vedellään!
Alotetaanhan turinoiminen sitten vaikka viime perjantaista. Aamulla heräsin oottelemaan miun kaveria Villeä saapuvaksi Monterreystä moikkaamaan mua viikonlopuksi pääkaupunkiin. Oltiin sovittu reffit mun hotellille ja hyvinhän Ville perille löysi. Aluks oli kyllä outoa puhua suomea livenä, mut kylhän se sieltä lähti tulemaan. Ville oli meinaan toinen suomalainen kehen oon törmänny tällä reissulla.. Nii ja Ville on tullu täks syksyks opiskelemaan tänne Monterreyhin.
Perjantai päivä käytettiin lähinnä ravinnon tankkaamiseen ja pieneen shopautteluun! Shoppailun päätteeks tiuku tosin näytti sen verran, että oli aika siirtyä kohti painiareenoita. Päätettiin nimittäin mennä kattomaan lucha libreä, joka on äärimmäisen suosittua täällä Meksikossa! Kyseessä on siis eräänlainen näytöspaini. Ukoilla on hienot varusteet ja tarkoituksena on mättää toisia turpiin, mut silleen ettei ketään oikeesti satu (ainakaan kauheesti). Touhu on välillä hyvin aidon näköistä ja katsomossa tunnelma on korkealla. Katsomossa me nautittiin tunnelman lisäks myös kaljaa! Mahtava setti ja ehkäpä kuvat kertonevat enemmän!
Tässä siis painifanit lähes täydessä painivarustuksessa!
Tässä sit taas videoo tapahtumasta.
VAROITUS ei herkkänahkaisille:D Painin jälkeen lähdettiin sit tyytyväisinä ja väsyneinä kämpille. Meinaan Meksiko City on yli 2000 metrin korkeudessa ja tää ilmanohuus käy vähän väsyttämään.. Kämpillä oottiki sit taas jymy-ylläri. Sieltä meijän dormitooriosta löyty meinaan mun ekan leirin ranskalainen kaveri Brice!!! Mikä sattuma!!! Tiesin, et Brice on samoihin aikoihin mun kanssa Meksiko Cityssä, mut ei oltu sovittu mitään et nähtäis. Uskomaton ja hauska sattuma!!!
Lauantaina aamusta lähdettiin sit Villen kanssa höökimään kohti ikivanhaa Asteekkikaupunkia nimeltä Teotihuacan. Teotihuacan on tässä pääkaupungin kyljessä tunnin bussimatkan päässä. Teotihuacanilla meitä odotti maailman kolmanneks suurin pyramidi nimeltänsä aurinkopyramidi. Olihan tuo komia näky! Tietysti sinne pyramidin huipulle piti oma ihmisraunio raahata ja pikkusen se kävi puuskuttamaan. Ei tietystikään huonon kunnon takia, vaan ohuen ilman vuoksi:D
Turret ja taustalla kuun pyramidi. Kuvassa ollaan aurinkopyramidin huipulla.
Pyramidireissun jatkeeks hyökättiin vielä parin tunnin turistubussiajelulle ympäri Meksiko Cityn keskustaa. Pikkusen oli hapokas ajelu, mut kaikkee hienoo tuli nähtyä. Vähän keskittymiskyky meinas jo kaiken näkemisen keskellä herpaantua:p Illalla piti sit lähtee vielä ranskalaisten kans bilettää... Ei kyl sit pystynykää. Vettä sato ryminällä ja sänky imas uumeniinsa...
Sunnuntain ohjelma laadittiin sit vähän kevyemmäks. Aamusta vaan pörräilyy keskustassa. Käytiin muun muassa ihmettelee runsaahkosti maahan vajonnutta kirkkoa ja kidutusmuseota. Kidutusmuseo näytti olevan suosittu perheiden keskuudessa. Vähän se pisti ihmettelemään. Kama museossa ei kyl mun mielestä oikein soveltunu ipanoille, jos edes mulle:D Ihminen osaa olla luova apina!
Illansuussa kurssi näytti kohti futismatsia. Vaikka mä en futiksesta mitään ymmärrä, halusin ehdottomasti mennä kattomaan sitä, koska myös ihmeellisen painin lisäks nahkapalloralli vetää populaa katsomoon. Illan ottelussa vastaikkain nokkivat Americas ja Toluca. Americas on yks tän pääkaupungin suosituimmista joukkueista. Peli pelattiin Estadio Aztecalla, jonne on kylvetty yhteensä 114 000 istumapaikkaa!!! Kyseessä on siis aivan valtavan kokoinen laitos!!! Liput herkullisimmille paikoille kustansivat vain viisi euroa ja paikalle oli saapunut myös jokunen muukin tyyppi meidän lisäks. Stadionilla riitti siis hulinaa ja mölinää, asioita mitä nimenomaan halusinkin päästä ihmettelemään! Pelissä syntyi myös runsas määrä maaleja mikä sitten nostatti tunnelmaa entisestään. Huippu kokemus tämäkin! Tässä yksi kuva lystistä väliajalta:
Futismatsin jälkeen siirryttiin sitten hotellin kautta bussiasemalle. Mä nimittäin päätin lähteä Villen mukana Monterreyhin kuikuilemaan opiskelijakaupungin menoa muutamaksi päiväksi. Ehdittiin Villen kans koluta ne jutut läpi pääkaupungissa mitä ehdottomasti halusinkin siellä tehdä eikä mua houkuttanu enää kärvistellä siellä yksin viimeisiä päiviä. Sitäpaitsi Monterreyssä on kuumaa ja aurinkoista! Tietysti myös Villen opiskelijaboksin uima-allas houkutti:D Yöbussilla siis eteenpäin niinkuin mummo lumessa!
Maanantaiaamuna oltiin siis perillä täällä. Nyt on päivät kulunu lähinnä shoppailessa ja ihmetellessä. Ihan niin aurinkoista ei oo ollu ku odotin, mut mitäs sen on väliä. Hauskaa ja hulvatonta menoa täällä Villen kansainvälisessä kämpässä on riittäny! Tänä iltana otan sitten taas yöbussin kohti Meksiko Cityä ja alan jännittää kotiinpaluuta. Laskettu aika on 5.9 klo 21.05! Siihen asti siis nassukat!
Alotetaanhan turinoiminen sitten vaikka viime perjantaista. Aamulla heräsin oottelemaan miun kaveria Villeä saapuvaksi Monterreystä moikkaamaan mua viikonlopuksi pääkaupunkiin. Oltiin sovittu reffit mun hotellille ja hyvinhän Ville perille löysi. Aluks oli kyllä outoa puhua suomea livenä, mut kylhän se sieltä lähti tulemaan. Ville oli meinaan toinen suomalainen kehen oon törmänny tällä reissulla.. Nii ja Ville on tullu täks syksyks opiskelemaan tänne Monterreyhin.
Perjantai päivä käytettiin lähinnä ravinnon tankkaamiseen ja pieneen shopautteluun! Shoppailun päätteeks tiuku tosin näytti sen verran, että oli aika siirtyä kohti painiareenoita. Päätettiin nimittäin mennä kattomaan lucha libreä, joka on äärimmäisen suosittua täällä Meksikossa! Kyseessä on siis eräänlainen näytöspaini. Ukoilla on hienot varusteet ja tarkoituksena on mättää toisia turpiin, mut silleen ettei ketään oikeesti satu (ainakaan kauheesti). Touhu on välillä hyvin aidon näköistä ja katsomossa tunnelma on korkealla. Katsomossa me nautittiin tunnelman lisäks myös kaljaa! Mahtava setti ja ehkäpä kuvat kertonevat enemmän!
Tässä siis painifanit lähes täydessä painivarustuksessa!
Tässä sit taas videoo tapahtumasta.
VAROITUS ei herkkänahkaisille:D Painin jälkeen lähdettiin sit tyytyväisinä ja väsyneinä kämpille. Meinaan Meksiko City on yli 2000 metrin korkeudessa ja tää ilmanohuus käy vähän väsyttämään.. Kämpillä oottiki sit taas jymy-ylläri. Sieltä meijän dormitooriosta löyty meinaan mun ekan leirin ranskalainen kaveri Brice!!! Mikä sattuma!!! Tiesin, et Brice on samoihin aikoihin mun kanssa Meksiko Cityssä, mut ei oltu sovittu mitään et nähtäis. Uskomaton ja hauska sattuma!!!
Lauantaina aamusta lähdettiin sit Villen kanssa höökimään kohti ikivanhaa Asteekkikaupunkia nimeltä Teotihuacan. Teotihuacan on tässä pääkaupungin kyljessä tunnin bussimatkan päässä. Teotihuacanilla meitä odotti maailman kolmanneks suurin pyramidi nimeltänsä aurinkopyramidi. Olihan tuo komia näky! Tietysti sinne pyramidin huipulle piti oma ihmisraunio raahata ja pikkusen se kävi puuskuttamaan. Ei tietystikään huonon kunnon takia, vaan ohuen ilman vuoksi:D
Turret ja taustalla kuun pyramidi. Kuvassa ollaan aurinkopyramidin huipulla.
Pyramidireissun jatkeeks hyökättiin vielä parin tunnin turistubussiajelulle ympäri Meksiko Cityn keskustaa. Pikkusen oli hapokas ajelu, mut kaikkee hienoo tuli nähtyä. Vähän keskittymiskyky meinas jo kaiken näkemisen keskellä herpaantua:p Illalla piti sit lähtee vielä ranskalaisten kans bilettää... Ei kyl sit pystynykää. Vettä sato ryminällä ja sänky imas uumeniinsa...
Sunnuntain ohjelma laadittiin sit vähän kevyemmäks. Aamusta vaan pörräilyy keskustassa. Käytiin muun muassa ihmettelee runsaahkosti maahan vajonnutta kirkkoa ja kidutusmuseota. Kidutusmuseo näytti olevan suosittu perheiden keskuudessa. Vähän se pisti ihmettelemään. Kama museossa ei kyl mun mielestä oikein soveltunu ipanoille, jos edes mulle:D Ihminen osaa olla luova apina!
Illansuussa kurssi näytti kohti futismatsia. Vaikka mä en futiksesta mitään ymmärrä, halusin ehdottomasti mennä kattomaan sitä, koska myös ihmeellisen painin lisäks nahkapalloralli vetää populaa katsomoon. Illan ottelussa vastaikkain nokkivat Americas ja Toluca. Americas on yks tän pääkaupungin suosituimmista joukkueista. Peli pelattiin Estadio Aztecalla, jonne on kylvetty yhteensä 114 000 istumapaikkaa!!! Kyseessä on siis aivan valtavan kokoinen laitos!!! Liput herkullisimmille paikoille kustansivat vain viisi euroa ja paikalle oli saapunut myös jokunen muukin tyyppi meidän lisäks. Stadionilla riitti siis hulinaa ja mölinää, asioita mitä nimenomaan halusinkin päästä ihmettelemään! Pelissä syntyi myös runsas määrä maaleja mikä sitten nostatti tunnelmaa entisestään. Huippu kokemus tämäkin! Tässä yksi kuva lystistä väliajalta:
Futismatsin jälkeen siirryttiin sitten hotellin kautta bussiasemalle. Mä nimittäin päätin lähteä Villen mukana Monterreyhin kuikuilemaan opiskelijakaupungin menoa muutamaksi päiväksi. Ehdittiin Villen kans koluta ne jutut läpi pääkaupungissa mitä ehdottomasti halusinkin siellä tehdä eikä mua houkuttanu enää kärvistellä siellä yksin viimeisiä päiviä. Sitäpaitsi Monterreyssä on kuumaa ja aurinkoista! Tietysti myös Villen opiskelijaboksin uima-allas houkutti:D Yöbussilla siis eteenpäin niinkuin mummo lumessa!
Maanantaiaamuna oltiin siis perillä täällä. Nyt on päivät kulunu lähinnä shoppailessa ja ihmetellessä. Ihan niin aurinkoista ei oo ollu ku odotin, mut mitäs sen on väliä. Hauskaa ja hulvatonta menoa täällä Villen kansainvälisessä kämpässä on riittäny! Tänä iltana otan sitten taas yöbussin kohti Meksiko Cityä ja alan jännittää kotiinpaluuta. Laskettu aika on 5.9 klo 21.05! Siihen asti siis nassukat!
