Long time no ocean, ma-su 6-12.10

Tassa siis tekstia viime viikolta. Talla viikolla on ollu taas kauheesti hassakkaa ja sitten ei oo netit toiminu oikeen missaan, joten vaikiata on ollu lisailla tanne tekstia. Tassa sita nyt ois kauhee kasa!

Batu caveseilta

Pieni krohi Batu Caveseilla

Nyt on takana kyl tän reissun tiukin kouluviikko. Ei oo ees blogia ehtiny kirjotella. Möyh. Silti on kyllä ehtiny tapahtua kaikennäköistä hauskaa. Nyt tulee siis vähän raporttii jokaisen päivän toilailuista.

Maanantai: Piitkän koulupäivän päätteeksi mentiin siis Tiinan kanssa taas wushuilemaan. Opeteltiin etupotku, sivupotku ja kierrepotku. Sit opeteltiin sellanen pau choi-niminen lyömistekniikka. Lopputunnista harjoteltiin kaikenlaisia itsepuolustustekniikoita. Se meni vähän kikattamisen puolelle, ku ei niistä meinannu tulla yhtään mitään, ainakaan sitä meijän opettajaa vastaan, ku se oli niin voimakas:D Kämpillä yritin reenata niitä vielä Eppuu vastaan, mut lörinäks sekin meni!

Sit maanantaina maksettiin vuokrakin tai nostettiin rahat maksua varten. Kohtuullisen mielenkiintoista oli se tuon euron melkoisesti huonontuneen kurssin takia. Meikänkin tili painu miinukselle vaikka se ei käytännössä visa electronin kanssa pitäis olla mahdollista. Mutta kun maanantaina nosti rahat, niin noston kirjaantumisen viiven vuoks kurssi oli ehtiny painuu sen verran alemmas, et meikän tili meni noin 10 euroa miinukselle. Myös nostaminen ja nostopalkkiot on kallistunu useella eurolla.. Saa nähdä mihin toi taloudellinen tilanne on kehittymässä..

Tiistai: Tiistaina painettiin hartiat korvissa kouluhommia.. Ensin oltiin täys päivä luennoilla ja sitte illalla aloin kirjotella esseetä. Kirjotin sellasen kuus sivua aiheesta AIDS Kiinassa. Se olikin hyvin mielenkiintoinen aihe! Afrikassahan AIDS on edelleenkin suuuuri ongelma, mutta kohta se on myös täällä Aasian suunnalla! En esimerkiks tienny, et Kiinassa on 90-luvun puolivälissä käyty verikauppaa, jonka seurauksena useita satoja tuhansia ihmisiä on saanu HI-viruksen kroppaansa. Verikauppa toimi silleen, et pääasiassa köyhät maanviljelijät luovuttivat verta rahaa vastaan, joten innokkaista luovuttajista ei ollu pulaa. Jossain vaiheessa tän homman koko karmeus alkoi paljastua, kun toimittajat kiinnostuivat aiheesta. Viranomaiset yrittävät tietysti peittää koko homman, mutta lopulta kumminkin kaikki paljastui. Vaikka asia tuotiin julkisuuteen, ei tartunnan saaneitten ihmisten auttamiseks tehty juurikaan mitään vielä tässä vaiheessa.. Oikeastaan vasta SARS-virus herätteli viranomaiset myös HIV:n suhteen ja siitäpä onkin vasta noin viisi vuotta! SARS:n myötä Kiinan päättäjät tajusivat, että tappava virus voi olla todella vakava uhka taloudelliselle kasvulle jos sille ei tehdä mitään. Taloudellisen kasvun lisäks Kiina on nyt myös ryhtynyt parantamaan terveydenhoitojärjestelmäänsä.

Keksiviikko: Keskiviikkokin sisälsi kauhiast kouluhommaa. Pääasiassa esseen kirjottamista ja tenttiin lukua. Illalla mun piti mennä belgialaisen Cuntherin kanssa sellaselle toiselle Wushu-tunnille, missä piti olla opettajana seittemän kertainen Malesian mestari ja telluksen tasolla kahdekksanneks paras! Me mentiinki sen treeniluolaan, mut äijä ei koskaan saapunu paikalle. Se oli pyytäny Cuntherin sinne pari viikkoo sitten yhdessä tapahtumassa, et ehkä sille oli tuolla välillä tullu jotain muuta menoa.. Ne ei ollu sit tietenkään tajunnu vaihtaa puhelinnumeroitaan.. Olis ollu vaan niin siistiä edes nähdä koko tyyppi! Kotiin pääsin joskus puolen yön tienoilla ja siinä vaiheessa oli turha alkaa yrittää lukee huomiseen tenttiin.. No onneks homma oli muuten ihan hyvin hanskassa! Ei tänne nyt olla tultu ylisuoriutumaan mistään muusta paitsi matkustelusta!

Torstaina oli sitten iltapäivällä tentti ja aamupäivällä normaalisti koulua. Tentissä ei onneks tarvinnu vastata ku kahteen kysymykseen ja RedBullin avulla yritin pysyä hereillä. Tuhersin paperille aasialaisista elämänarvoista ja konfutselaisuudesta. Tentti meni varmaanki ihan hyvin. Edellisestä tuli muuten A- eli melkein vitonen:D Tentin jälkeen oliki aika tyhjä olo ku oli niiin väsyny. Tällä viikolla unet on jääny aikas vähälle. Suurin osa porukasta säntäs tentin jälkeen illalla vielä baariin, mut meijän kämppä oli aika vahvasti edustettuna makuuasennossa sänkyjen pohjilla!

Nii ja sitten torstaina sain kokee taas yhden makuelämyksen! Olin ruokalassa mutustelemassa omaa ruokaani ku yks kokki tuli kysyy multa, et haluisinko maistaa sellasta perinteistä malesialaista juomaa/jälkiruokaa. Tieteskin halusin! Tää hässäkkä tarjoiltiin mukissa ja se piti sisällään jäämurskaa, johon oli päälle kaadettu erilaisia makeita siirappeja. Se oli oikeestaan jäisen sokerin makuista. Sit siellä mukin pohjalla oli kerrassaan mainio kokoelma kaikenlaista mässytettävää. Esimerkiks erilaisia hyytelökikkareita, papuja ja maissia! Lasillisen kyllä pystyi nautiskelemaan kokonaan, mut ei se nyt niin järisyttävän herkullista ollu:D

Perjantai: Jihuu! Perjantaina oli vaan neljä tuntia koulua, joten se ei tuntunu pahalta! Koulun jälkeen hiipparoin suoraan salille. Ei oo sielläkään nyt ehtiny käymään ku on joutunu opiskelee. Juoksin tunnin juoksumatolla ja se oli kivaa kun painelin pitkästä aikaa vähän vauhdikkaammin.

Illalla porukkaa oli taas lähdössä humputtelee baareihin. Me ei nyt tällä kertaa lähdetty Epun kaa massan mukana. Mentiin ekaks syömään ja sit siellä ravintolassa tavattiin ihan sattumalta yks malesialainen pariskunta. Hyö oli niin mukavia, et hyö pyysivät meijät siitä sit mukaansa laulamaan karaokee. Sehän oli ihan mahtavaa, koska tunnetusti aasialaiset on suuren suuria karaoken ystäviä! Karaokepaikka oli ihan valtava! Siellä oli erikokoisia huoneita mitä pysty varamaan. Meillä oli käytössä sellanen kuuden hengen koppi. Siellä oli sohvat, kolme mikrofonia ja taulutelkkari. Sit me siinä hoiloteltiin kukin aina vuoron perään erilaisia biisejä, me yritettiin jopa malesialaisia! Kerrassaan sanoin kuvaamattoman matavaa! Harmi vaan kun ei tullu kameraa mukaan.. Tätä kokemusta en kyllä ikinä unohda ja tuota on päästävä vielä tekemään uudestaan!

Lauantai: Aaah! Kylläpä nukutti! Uima-altaalla oli myös ihana laiskotella.. Iltapäivällä lähdettiin sitten Een kanssa tutustumaan Malesian kansallismoskeijaan. Se oli aika jännä kokemus. Jotta meikäläinen ylipäätään sai marssia sisään mun piti kääriytyä päästä varpaisiin sellaseen kaapuun. Kaapu päällä oli kyllä ihmeellinen olo. Sellaset varusteet päällä miljoonat naiset huitelee kaupungeilla joka päivä?! Tosin mulla oli sentään kasvot näkyvissä. Epun ei tarvinnu laittaa mitään ihmeellisyyksiä niskaan. Itte moskeija oli kyllä kaunis rakennus. Rukoilijoita siellä ei sillä hetkellä ollu yhtään ja se oli vähän pettymys. Sitte tietystikään ku itte ei oo muslimi niin suurimpaan osaan moskeijan paikoista ei pääse kunnolla kattomaan.. Moskeijan oppailta saatiin ihan hyvää informaatiota muslimina olemisesta ja sitten napattiin jotain siellä jaossa olleita informaatiolehtisiä mukaamme. Informaatiolehtiset olikin sitten oma lukunsa. Osa niistä piti sisällään asiallista tietoa, mutta osa oli sitten ihan täyttä paatosta vailla kunnollista informaatiota..

Moskeijaan meika joutu vetaa tuollasen asun paalle

Moskeijareissun jälkeen me käpyteltiin kaupungilla ja eikös siellä tullu vastaan sellanen muslimipariskunta ja tämän vaimon naama oli aivan kokonaan peitossa. Siis edes silmät ei näkyny!!! Aluks pidin sitä rajuna, että vaan silmät näkyy, mut tämä oli kyllä jo jotain ihan uutta! En tiedä miten hyvin tämä vaimo tuon huntunsa takaa näki.. Sit ravintoloissa näkee paljon näitä siten hunnutettuja naisia, joilla näkyy vain silmät. Harvoin he edes ruokailun ajaks paljastavat naamaansa sen vertaa ettei sitä ruokaa tarvitsisi sinne hunnun alle ujuttaa. Sitte se kans tuntuu oudolta kun tuolla uima-altaalla pyörii noita muslimipariskuntia. Mies saa huidella vapaasti uikkareissa vedessä ja nainen oottaa kiltisti huntu päällä altaan reunalla. Ihan vielä en ymmärrä tätä touhua.. Sit täytyy vielä muistaa se, et nyt ei olla ihan täysin muslimivoittoisessa valtiossa vaan täällä on moni muukin uskonto vahvasti edustettuna. Mitenköhän sitä sitten suun panisi jos lähtisi visiitille esimerkiksi Qatariin?