Bankokilointia 25.8.2008

Minä en meinannu päästä toisena Bangkokin aamunani (maanantaina) sängystä ylös millään.. Ehkä jetlagi meinas vähän painaa. Jotenkin onnistuin kuitenkin nousemaan pystyasentoon ja raahaamaan ihteni aamupalalle. Epun kaverilla Jugilla eilinen oli menny niin pitkäks, et se päätti suosiolla jäädä tuhisemaan peittojen alle:D Aamupalaa mentiin Een kaa syömään sellaseen pieneen ravintolaan ja tilattiin ruoaks paahtoleipää + kinkkua, hilloa, paistettui munii, hedelmäsalaatit ja kunnon mehut. Tällänen setti kustansi yhteensä 150 bahtia mikä on vähän vajaa kolme euroa. Hintataso täällä ei siis päätä huimaa. Tosin musta kyllä tuntuu, et sitten viime Thaimaan visiitin hintataso on vähäsen täällä noussu eikä tinkiminen oo läheskään yhtä helppoo/hauskaa ku Indonesiassa. Tää on tietysti ihan luonnollinen juttu, ku täällä on turisteja ihan valtavasti ja niitä lappaa tänne kokoajan vaan entistä enemmän.
Aamupalan jälkeen siirryttiin takas meijän hostellin kulmille oottelemaan josko se Jugi heräis ja samalla suunniteltiin mihinkäpäin sitä täältä Bangkokista suunnattais. Lopulta päätettiin lähteä itään kohti Koh Changia. Koh Chang sijaitsee reilun 300 kilsan päässä Bangkokista, lähellä Kamputsean rajaa. Koh Changille lähdettäisiin siis tiistaina 26.8, joten tämä maanantai on siis viimeinen yhteinen reissupäivä Jugin kanssa.
Jugin vihdoin herättyä otimme suunnaksi Bangkokin eläintarhan. JEE! Meikä oli ihan intona, pojat ehkä vähän vähemmän. Eläintarhassa saatiin ihmetellä kirahveja, tiikeriä, leijonaa, apinoita, kärmeksiä, karhuja, leopardeja ja panttereita. Kaikista siistein ötökkä oli kyl ehdottomasti kirahvi. Kiesus miten isoja ne oli! Kirahvi kuulemma syntyy 180 cm:n mittaisena ja kasvaa tuumaan päivässä, joten ei tarttee ihmetellä miks siitä sit lopulta kehkeytyy noin iso otus.. Eläintarha oli myös tosi siisti ja kaikki elukat näytti oikein hyvinvoivilta. Emme siis tulleet tukeneeksi minkään sortin eläintenkurjuutusta:D

Illansuussa käpyttelimme Bangkokia halkovan joen rannalle ja tinkasimme itsellemme jokiajelun pitkähäntäveneellä. Jokiajelun hinta lähti 2500 bahtista ja hyvän vääntämisen seurauksena kaivoimme kuvettamme lopulta 700 bahtin edestä.. Pojat oli kuulemma joskus edeltävinä päivinä saanu hinnan tippumaan jonnekin 500 kieppeille, mut nyt meillä ei ollu niin kauheesti aikaa neuvotella, koska aurinko alkoi olemaan jo aika alhaalla.. Pitkähäntävene nimitys tulee muuten siitä, et paatin moottorin ropelit on sellasen pitkänomaisen ”hännän” päässä. Meijän veneilysetti kesti yhteensä varmaan 1,5 tuntia ja oli kyllä ihan mahtava! Parhainta antia oli putputella joen pienillä sivuhaaroilla ja tutkailla paikallisten eloa veden äärellä. Monia näkyi rukoilemassa, uimassa, kokkaamassa, pesemässä pyykkiä, kalastamassa ja jopa aerobickkaamassa! Paikalliset näyttävät elävän joen vedestä ja se onkin suuri mysteeri mulle?! Tuohon jokeen nimittäin tuupataan noin 8 miljoonan asukkaan jätevedet jotakuinkin suoraa putkea pitkin. Luulis, et ihmisille saattais tulla ongelmia esimerkiks suolistoperäisten bakteerien kanssa kuten Nokialla konsanaan? Ei se vesi sinne pieneen botskiin asti kummiskaan haisuloinu, joten jokiajelun tunnelma oli oikein romanttisen jännä:D Myös iso bisse maistui hyvälle.

Veneajelulta höyrysimme suoraa kyytiä taas yhdelle turisti/markkina/diskoalueelle. Tältä alueelta jäi lähinnä mieleen vain loputtomien epämääräisten esitysten tarjoajat. Juu ja näihin esityksiin yritettiin nimenomaan houkutella mua ensin ja sitten poikia.. Promotyyppien mainoslappusten perusteella en kyllä kokenut kuuluvani potentiaalisimpaan asiakassegmenttiin:D Toinen jännä juttu mikä jäi mieleen, oli kun yritettiin ostaa aurinkokakkuloita kimpassa. Mentiin sellasen peruskojun luokse ja alettiin siinä sit istutella linssejä päähän. Sit kun oltiin ekat lasit saatu just pois päästä, niin myyjä alkaa puhista siinä vieressä, et ei saa sovittaa jos osta! No ei sitte ostettu kakkuloita:D Tää oli ihan uus juttu kans.

Loppuillaks/yöks/aamuyöks tultiin takas omille kulmille turisemaan ja torkkumaan pääsin vasta aamun sarastaessa..