1.11.2008 – 4.11.2008 Takaisin Borneooolle, Malesian osan Borneon kaakkoiskulmaan, Mabul-nimiselle saarelle

Taas on jo hurahtanu yli viikko siita kun on viimeeks ehtiny tanne sepitella seikkailujaan.. Arg. Aika menee taalla aivan liian kiivaasti. Nyt ei oo enaa ku tasan viikko aikaa taalla Malesiassa:( Alkaa jo pikkuhiljaa tulla suru pusesoon. Tama maa on vaan niin mukava ettei taalta TAHDO lahtea pois (vaikka on kylla kaikkia omia rakkaita immeisia ikava)! Pari kuukautta kun saisi viela olla pidempaan. Mutta enpa itke sita asiaa nyt sen enempaa vaan pistan vahan juttua Borneon retkesta numero dos eli kaksi!

Koska Epun porukoitten reissu siirtyi HARMILLISESTI parilla viikolla etiäpäin, niin meidämpä piti luovasti keksiä isukille jonkinsortin rantaelämä kohde täältä Malesiasta. No kun nää ingenjöörprentut laittaa laskemaan 1 + 1 niin siitähän tulee noin 2. Elikkä meillä oli sukelluskortit hanskassa + iskä halus rannalle = mennään Borneolle sellaseen sukelluskohteeseen, joka on rankattu maailman parhaiden joukkohon. Luvassa oli siis kolmen yön pikapyrähdys, koska kahta päivää enempää ei kehdattu lintsata koulusta.

Viime lauvantaina (1.11) oli siis startti, mut ekaks piti käydä vaan koululla rykimässä yks tentti pois alta. No sepä oli vähän hassu. Ei kummiskaan läpipääsemätön, joten hyvillä mielillä jännittyneen iskän kanssa lentokentälle. Lentokentällä oli ensiks kaikenmaailman jonoissa töröttämistä luvassa ja meinas jopa pikkusen tulla kiire koneeseen ehtimisen vuoks. No eipä siinä mitiä hyvin ehdittiin. Sit ehdittiin istua koneen sisälläkin hyvä tovi eikä siipien alla ollu ilmaa yhtään. Homma huipentui siihen kun vaihdettiin lentokoneen penkit takaisin odotusaulan penkkeihin. Koneella oli siis jotain probleemia eikä nousulupaa tipahtanu mekaanikoilta. Odotusaulassa aika kului kivasti suklaata mussuttaessa:D Lopulta myös päästiin ilmaan varmaanki jotain pari tuntia aikataulusta myöhässä..

Lensimme siis Lumppurista Tawau-nimiseen kylään. Ei nyt tällä kertaa jääty kummastelemaan Tawauta sen pidemmäks aikaa vaan heilautettiin kinkut taksin kyydillä Semporna-nimiseen kylään. Sempornassa oltiin puol kymmenen hujaikoilla illalla ja siinähän sitä oltiinki sen verran tokkuraisia, että kupoli kumoon ja luomet lurpalleen. Otettiin kämppä vaan yhdeks yöks sellasesta veden päällä olevasta majasta. Se oli hauska mökki se!

Sopo majoitus.

Sunnuntaiaamuna alotettiin sellanen säätäminen, vääntäminen, kääntäminen ja kiertäminen, et sai iskä ihmetellä ihan tosissan. Meidän piti siis jatkaa tuolta Sempornasta jonkin sortin veneellä sinne Mabulin saarelle jonkin sortin majaan ja hommata jonkin sortin sukellus/snorkkelointiretki. Sukelluksen ja snorkkeloinnin suhteen tavoitteena oli siis päästä Sipadan-nimiselle saarelle.

Mabul saari.

Kuulostaako Sipadan tutulle? Juu kyllä se on ihan mahdollista. Meinaan vaan, että vuonna 2000 meijän Seppo ja Risto kuuluivat siihen porukkaan, jonka Filippiiniläinen sissiryhmä kaappasi tuolta Sipadanin saarelta ja kuljetti Jolon saarelle panttivangeiksi. Tuohon aikaan tuolla Sipadanin saarella sai vielä yöpyä ja silloin kiisteltiin kuuluuko se Filippiineille vai Malesialle. Myös dynamiittikalastus oli tuohon aikaan ongelma tuolla alueella. Nykyään Sipadan saari+ ympäröivä seutu kuuluu Malesialle ja se on ristitty kansallispuistoksi. Sipadanin saarella ei voi enää yöpyä ja päästäkseen sukeltamaan sinne tarvitsee luvan. Lupia myönnetään ainoastaan 120 zipaletta päivässä. Aluetta myös partioidaan sellaisella antaumuksella että kyllä siellä on ihan ongelmatonta oleskella nykyisin. Ei siis todellakaan oltu menossa millekään taistelutantereelle, ei hätää!

Meijan maja tuolla taustalla.

Lopulta saatiin kasaan hyvänkuuloinen suunnitelma ja yhdentoista hujakoilla hypättiin Mabulille putkuttavaan veneeseen. Hienoa! Saatiin sellainen täyshoitopaketi mihin kuului majoitus kivassa ympäristössä, ruoat, viisi sukellusta tahi snorklausta ja kuljetukset joka suuntaan. Hienoa ja helppoa alun parin tunnin vääntämisen päätteeksi!

Nyt loppuu taas aan pilkut koska kirjottelen vaihteeks koulun koneella..

Eli eka sukellus oli puol kahdelta lauantaina. Meilla oli tasan viikko sukellussertifikaatin saamisesta, joten vahan janskatti miten homma lahtee rullaamaan ilman omaa sukellusopea Russia! Nyt veneessa oli mukana myos muita sukeltajia toisin kuin Russin kanssa. No eihan siina mitaan. Me yritettiin tarkastella meidan kamoja niin kuin oli opetettu ja plumpsista vaan veteen. Eka sukellus oli sellanen introsukellus ja hyvinhan meilla meni. Nahtiin taas kaikkia kivoja kaloja kuten krokotiilikala! Iska kavi vahan snorkkeloimassa kanssa. Nii joo tosiaan miulla heratti vahan huolta miun BC elikka se liivi missa on kaikki rensselit kiinni. Se nimittain taytetaan ilmalla ennen kun taraytetaan veteen, koska sitte se kelluttaa kivasti. Sit ku meika pulautti sen kaa sinne veteen niin sit se alko ruplatella ilmoja ulos siita. JAIKS! No ilmeisesti siina vaan oli jotku pakkoilmaventtiilit tai jotku sellaset vahan loysalla. Liivi oli siis ihan ok. Veden alla oli siis kivaa, mutta myos aikamoista sahlaamista. Sukeltamassa oli meitsien lisaks pari eurooppalaista kokenutta konkaria ja pari kiinalaista aloittelijaa. Naa kinkit ei viela ihan hanskannu homma ja meika sai naamalle niitten rapyloista useempaankin kertaan. Sit naa kinkit oli tosi arvaamattomia ku ne ei oikein hallinnu miten syvalla ne aina sukelsi. Niista ei tienny millon ne oli miun ylapuolella tai millon ne taraytti kolarin alhaaltapain..

Toka sukellus oli sitten parin tunnin paasta ensimmaisesta. Nyt nahtiin kilpikonnia!!! Ihania!!! Eika kinuskit ollu talla sukelluksella mukana, joten regulaattorit ja maskit kesti naamalla paremmin:D

Illalla oltiin aika puhki. Syotiin navat tayteen sita ruokaa mita tarjottiin ja hyvaa oli. Sitten tutustuttiin pariin malesialaiseen sukeltajaan. Ne oli ihan huippuja ja niitten kanssa rupateltiinki hyvat tovit! Nii ja sit meijan nimet oli taululla Sipadanille sukeltamaan lahtevassa porukassa! Wau! Taisiko sittenkin kayda tuuri ja luvat herua?! No parin tunnin paasta nimet oli pyyhitty taululta pois. Voi kkaaaak:(

Ja maanantaiaamuna toivo taas herasi! Meijan malesialainen ystava, johon eilen tutustuttiin sanoi, etta pari sen kiinalaista ystavaa ei tahdo lahtea Sipadanille sukeltamaan, joten me voitais kayttaa niitten luvat! Ja eikun varmistamaan asiaa. Sitten tormattiin taysilla malesialaisen pyrokratian muuriin. Homma olis ollu ok jos me oltain oltu kiinalaisia naisia tai sitten nailla kiinalaisilla ois ollu lansimaiset nimet. Jep. Nimien vaihto lupiin ei onnistu, koska se kuulemma kestaa kaksi viikkoa. Jeah! No nain se homma taalla skulaa ja pettymyskarvas oli nieleskeltava. Taa Sipadan sukelluskohteena on siis maailman top5 kohde. Siella olis voinu nahda valkoevahaita, barracuda tornadoja, paholaisrauskuja seka tietysti kilpparikonnia. Eli pikkuisen hatutti.

Mutta murheet kaikkosivat heti pinnan alla. Meilla oli siis tiedossa maanantaiks kolme sukellusta. Kaiken kaikkiaan me tehtiin sitten vaan kaks, koska ensinnakaan aloittelijana sita vahan jo vasahtaa kahden sukelluksen jalkeen ja sitten meijan sukellustaulukoiden perusteella ei oltaiskaan saatu sukeltaa enempaa sukeltajantaudin vaaran takia. Iltapaiva otettiin sit rennosti tutkailemalla kalakirjoja ja surffaamalla vahan netissa. Oli muuten sateinen paiva tanaan!

Tiistaiaamu oli taas aurinkoisen aurinkoinen! Ihanaa! Nyt vedettiin kolmenkoplassa loysaa ihan vaan altaalla ennen kuin vene tuli kuljetti meidat takaisin Sempornaan:( Ei ois halunnu lahtee tuolta pois saatikka hyvastella uusia malesialaisia ystavia!

Eppu Tawaussa. Aika kiva kuva. Puhelinkopit alkaa Suomessa olla historiaa.

Tee tyotas laulellen!