Se niista kilpikonnista
Julkasija Sanna ajankohtana sunnuntai, elokuuta 09, 2009
2 kommenttia
Eilen loppu kilpikonnistelut.Ja kylla tuota loppua ehtikin vahan odottaa,kun meinas vahan paasta tylsistymaan nuissa pienissa piireissa... Nyt on siis lomaa tai yritanhan ma kovasti oppia tuota epsanjaa!
Viime maanantaina palattiin siis myohaan illalla leirille Puerto Escondidosta. Perhe olikin sit jo nukkumassa, joten kilpikonnat jai pelastamatta. No mutta mun laskujen mukaan Cololassa tuli pelastettua noin 6000 munaa ja tan hetken markkinahinnalla myymalla nuo munat saisi noin 500 euroa. Joillekin paikallisille se on bisnes, mut ehka ma pitaydyn kuitenkin tuossa maanmittauksessa:D
Tiistaina tapahtui sitten sen verran, etta kolmas johtaja Jessica paatti ottaa pari paivaa ennen leirin loppua hatkat Marqueliasta. Jessica ei meinaan yhtaan viihtyny Marqueliassa... Jessica halusi ennen Meksikon reissunsa loppua viettaa vahan lomaa ja rentoutua ennen toihinpaluuta USAssa. Ihan ymmarrettavaa!
Viimesina leiripaivina ei tapahtunu muutamaa asiaa lukuunottamatta mitaan ihmeellista. Ensimmainen ihmeista liittyy taas elaimiin sangyssa. Talla kertaa sangysta loytyi siis pieni ehka kuollut lepakko. Ei tahdo oikein enaa yllattaa enka halua tietaa minka elainten kanssa tulen viela nukkumaan talla reissulla:D Toinen yllari liittyy sit pikkuisiin kilpikonniin. Viimeisena leiripaivana nimittain loytyi yllattaen yksi luonnollinen kilpikonnanpesa ja sielta kuoriutui pienenpienia kilppareita. Me saatiin sitten vapauttaa ne mereen. Olipas ne suloisia taas!
Olihan meilla viela sellainen kiva juttu, etta jokaisen piti ostaa yksi pieni lahja jollekin leiritoverille ja sit jokainen sai itselleen yhden lahjan. Ma sain kaikkee pienta kivaa kuten laukun ja kaulakorun! Ma annoin lahjana pari teetettya valokuvaa.
Perjantaiaamuna hyokkasin sitten aamukymmenen bussilla uudestaan kohti Puerto Escondidioa. Puerto Escondidoon matka taittui kakkosluokan bussilla ja talla kertaa bussi todellakin oli toista luokkaa. Siella oli hirveen kuuma ja likaista. Sit lattialuukku repsotti siihen tahtiin etta bussissa oli yks extrapoistumistie lisaa. Myos kokeneena automekaanikkona voisin sanoa vaihdelaatikkossa olleen myos jotain mataa. Vaihdetta vaihtaessa kuului meinaan aikamoinen pauke. Mutta mitas pienista, perille paastiin tunnin myohassa nahkat ehjina. Matkan aikana ehti muuten pari armeijan tarkastajaakin kaymaan bussissa ja kerran ne tsekkas mun kamat. Ettivat vissiin huumeita, kun vahan ajan sisaan talta samaiselta tielta oli loydetty parin tuhannen kilon kokaiinilastit. Sanna, tuo vanha kettu ja salakuljettaja:D
PE:ssa mua odottikin sitten Cololan leirin ranskalainen kaveri. Ihan kiva ettei tarttee olla ihan yksin. Oli meinaan vahan haikeaa erota noista kahdesta johtajatytosta, koska oltiin oltu niin tiivisti yhdessa 1,5 kuukautta ja ystavystytty... Nyt ollaan PEssa samassa hotellissa missa oltiin tyttojenkin kanssa viime viikonloppuna. Taa hotelli on halpa, hyvalla paikalla ja siella on uima-allas! Jei! Tanaan kaytiin taas koittaa surffia yhdella uudella rannalla. Eipa ollu oikeen aaltoa:( No toivottavasti joku paiva! Nailla nakymin aion muuten olla taalla ainakin torstaihin saakka, koska keskiviikkona taalla alkaa jotkut isot surffiskabat. Haluun vahan nahda mika niissa on meno!
Nyt taytyy lopettaa, koska nuppi ja maha on vahan sekasin.
Viime maanantaina palattiin siis myohaan illalla leirille Puerto Escondidosta. Perhe olikin sit jo nukkumassa, joten kilpikonnat jai pelastamatta. No mutta mun laskujen mukaan Cololassa tuli pelastettua noin 6000 munaa ja tan hetken markkinahinnalla myymalla nuo munat saisi noin 500 euroa. Joillekin paikallisille se on bisnes, mut ehka ma pitaydyn kuitenkin tuossa maanmittauksessa:D
Tiistaina tapahtui sitten sen verran, etta kolmas johtaja Jessica paatti ottaa pari paivaa ennen leirin loppua hatkat Marqueliasta. Jessica ei meinaan yhtaan viihtyny Marqueliassa... Jessica halusi ennen Meksikon reissunsa loppua viettaa vahan lomaa ja rentoutua ennen toihinpaluuta USAssa. Ihan ymmarrettavaa!
Viimesina leiripaivina ei tapahtunu muutamaa asiaa lukuunottamatta mitaan ihmeellista. Ensimmainen ihmeista liittyy taas elaimiin sangyssa. Talla kertaa sangysta loytyi siis pieni ehka kuollut lepakko. Ei tahdo oikein enaa yllattaa enka halua tietaa minka elainten kanssa tulen viela nukkumaan talla reissulla:D Toinen yllari liittyy sit pikkuisiin kilpikonniin. Viimeisena leiripaivana nimittain loytyi yllattaen yksi luonnollinen kilpikonnanpesa ja sielta kuoriutui pienenpienia kilppareita. Me saatiin sitten vapauttaa ne mereen. Olipas ne suloisia taas!
Olihan meilla viela sellainen kiva juttu, etta jokaisen piti ostaa yksi pieni lahja jollekin leiritoverille ja sit jokainen sai itselleen yhden lahjan. Ma sain kaikkee pienta kivaa kuten laukun ja kaulakorun! Ma annoin lahjana pari teetettya valokuvaa.
Perjantaiaamuna hyokkasin sitten aamukymmenen bussilla uudestaan kohti Puerto Escondidioa. Puerto Escondidoon matka taittui kakkosluokan bussilla ja talla kertaa bussi todellakin oli toista luokkaa. Siella oli hirveen kuuma ja likaista. Sit lattialuukku repsotti siihen tahtiin etta bussissa oli yks extrapoistumistie lisaa. Myos kokeneena automekaanikkona voisin sanoa vaihdelaatikkossa olleen myos jotain mataa. Vaihdetta vaihtaessa kuului meinaan aikamoinen pauke. Mutta mitas pienista, perille paastiin tunnin myohassa nahkat ehjina. Matkan aikana ehti muuten pari armeijan tarkastajaakin kaymaan bussissa ja kerran ne tsekkas mun kamat. Ettivat vissiin huumeita, kun vahan ajan sisaan talta samaiselta tielta oli loydetty parin tuhannen kilon kokaiinilastit. Sanna, tuo vanha kettu ja salakuljettaja:D
PE:ssa mua odottikin sitten Cololan leirin ranskalainen kaveri. Ihan kiva ettei tarttee olla ihan yksin. Oli meinaan vahan haikeaa erota noista kahdesta johtajatytosta, koska oltiin oltu niin tiivisti yhdessa 1,5 kuukautta ja ystavystytty... Nyt ollaan PEssa samassa hotellissa missa oltiin tyttojenkin kanssa viime viikonloppuna. Taa hotelli on halpa, hyvalla paikalla ja siella on uima-allas! Jei! Tanaan kaytiin taas koittaa surffia yhdella uudella rannalla. Eipa ollu oikeen aaltoa:( No toivottavasti joku paiva! Nailla nakymin aion muuten olla taalla ainakin torstaihin saakka, koska keskiviikkona taalla alkaa jotkut isot surffiskabat. Haluun vahan nahda mika niissa on meno!
Nyt taytyy lopettaa, koska nuppi ja maha on vahan sekasin.
2 kommenttia:
Hip heijaa, tänäänhän nimipäiväsankarittarena Sanna. Siispä lämpimät onnittelut,
t. emo
Nimipäivä onnittelut Sannalle
terveisiä Liedosta
Sirpa ja Jukka
Lähetä kommentti