TiKeToPe

Julkasija Sanna ajankohtana torstaina, lokakuuta 02, 2008 5 kommenttia
Huijuijuijiu!

Paaljon on taas vierahtany aikaa edellisesta tekstista tai silta ainakin nyt tuntuu! Talla kertaa naiden paivien aikana ei oo kylla tapahtunu mitaan kovinkaan ihmeellista. Ollaan urheiltu ja yritetty opiskella. Kerronpa nyt sit pari hauskaa urheilutapahtumaa ja syomistragediaa.

Ensiksin eilen torstaina me pelattiin kaikkien aikojen korismatsi. Meijan kampan tytot vastaan pojat. Pojille laadittiin hankaloittavia saantoja ja ensimmaisena kymmenen pojoa saanut pari on voittaja. Panoksena oli pojilla hampurilaiset ja tytoilla drinksut. Peli alkoi tyttojen kannalta tosi loistavasti ja kamppailu oli todeeella tiukkaa loppuun asti. Yhdessa vaiheessa peli oli 10 - 9 tytoille, mut se ei tarkottanu viela voittoa, koska jos mieli voittaa, piti voittaa kahden pisteen erolla. No lopulta pojat sitte voitti:( MUTTA ME OLTIIN TOSI TIUKKA VASTUS:) Eika taa tuu jaamaan tahan. Revanssia vaaditaan! Katkeran tappion paatteeks me tytot mentiin viela salille pumppaamaan ja kiukunpuuskiissa juostiin viela rappuset 15. kerroksesta 32. kerrokseen.

Sitte ruokakokemuksiin. Meijan koululla oli tossa parisen viikkoa sitten jotkut kiinalaisten moon cake festarit (joo kuullostaa epailyttavalta). Moon cake on sellanen nyrkin kokonen kakku, jossa on ohut ruskee kuori ja sisalla tayte. Noita taytteita on sitte erilaisia. Tietystihan halusin sitten maistaa sitakin ihmetta. Otin kakun lootustaytteella. Toistaseks musta ei oo tullu moon cake fania. Se nimittain maistui jotakuinkin hernekeitolta, jota on makeutettu vahan ankarammalla kadella:D Ei sita kaakkua pystyny syomaan yhta haukkausta enempaa.

Sitten seuraava ruokadraama on nimeltansa Durian. Durianhan on aasialainen hetelma. Se on aika kookas ja haisee sanoinkuvaamattoman kauhialle. Haju on todella voimakas ja hedelman olemassaolon voi haistaa useiden metrien paasta. Loyhka saa alkunsa kaiketikin hedelman kuoresta. Loyhkaavan kannen alta pitaisi sitten loytya paremman makuista massaa. Kun massaa lappaa suuhunsa saattaa tunnistaa banaanin ja vaniljan sekaisen makuelamyksen. Itsehan en varsinaisesti tuota hetelmaa ole viela paassyt maistamaan, mutta Durian jaateloa kyllakin. Sain sita sellasen pikkusormen paan kokoisen annonksen makusteltavakseni. Meikalaisen makuhermoilla banaanin ja vaniljan aromit ei kylla ihan heti puskenu esiin. Kuvailisin makua oikein voimakkaaksi sipulimaidoksi eli hyi hyihyihyih hiivatta miten karmeen makuista se jaatelo oli!!!! Kaupan paalle meinas viela aiemmin paivalla nautittu mehukas pihvi tulla paluupostina uudelleen marehdittavaks suuhun. YAK! Ei duriania hetkeen mulle. Ja sitten kun alkaa tykata durianista voi sanoa aasialaistuneensa. Eli ei hataa kaverit! Kylla Suomi on edelleen ykkonen ja ajatuksissa aina ensimmainen!!!

No eipas tassa sitten kai sen ihmeempia. Nyt taalla on vietetaan muslimien paaston loppua ja taa maa on siita pikkasen sekasin. Selamat Hari Raya Aidilfitria vaan kaikille! Nyt lahen Epun siskoa Saria ja sen miesta Ollia moikkaamaan ku hyo tuli just tanne parin viikon lomalle.

Ja muistakaa haistella syksyista ilmaa, ihmetella ihania ruskeenkirjavia lehtia ja poltelkaa kynttiloita ihan vaan fiiliksen vuoksi:D MUISK!