Piitkasta aikaa kuulumisia

Siirrytäänpä ajassa hieman taaksepäin torstaihin 11.9. Torstaina oli normaali koulupäivä ja sitten suoraan koulusta oli tarkoituksena ampaista kohti Pulau Tiomanin ihmeitä. Koulupäivä meni mukavasti kuunnellen proffan juttusia ja saatiinpa me tehtäväksemme eka ryhmätyökin. Meijän pitäis tehdä power-point spektaakkeli Brasilian taloudellisesta tilanteesta ja päättää kannattaisko sinne lähtee tekemään kuluttajahyödykkeiden myyntibisnestä. Kiva aihe ja hirmu kiva perehtyä siihen saarella, jossa ei kuulu puhelimet eikä oo käytössä tietokonettaJ No otettiin koulukirja mukaan ja nostettiin peukut pystyyn!

Ensin piti kummiskin siirtää omat lihat ja luut sinne saarelle. Se ei menny taaskaan ihan iiseimmällä tavalla, mutta sepä ei liene enää suuri ylläitys. Suunnitelma A oli mennä koulun päätyttyä suoraan bussiasemalle, ostaa bussiliput kello 14.00 lähtevään bussiin, olla perillä satamakaupungissa nimeltä Mersing kello ennen 18 ja mennä kello 18.00 lautalla Mersingistä Tiomanin saarelle. No siellä bussiasemalla selvis sitten ettei kello 14 mitään busseja oo lähössä mihinkään päin. Seuraava lähtis kello 18.00 ja sitä seuraava kello 23.00. Pitkällisen pohtimisen jälkeen todettiin ettei meillä olis mitään mahdollisuuksia ehtiä enää torstain puolella Tiomanille, joten päädyttiin ottamaan yöbussi Mersingiin ja lähtemään perjantaiaamun ekalla lautalla kohti Tiomania. Bussiasemalta mentiin sitten takas kämpille. Miä menin vielä riehumaan salille. Sit suihkun kautta kamat päälle, reppu säppiin ja flipflopit läpsyen takas bussiasemalle. Linikan piti lähtee siis kello 23.00. No matkaan päästiin 00.15. Vähän jännitti ehdittäiskö aamun ekaan lauttaan? Bussimatka sujui aikalailla tuhistestessa ja päättyi herätykseen kello 05.00 kun päästiin perille Mersingiin. Mersingistä ostettiin sit lauttaliput Tiomanille. Lautta lähti vasta 7.30, joten eihän siinä ollu sit muuta tekemistä ku jatkaa tirsoja sataman penkeillä aamurukousta kuunnellessa. Lopulta lauttakin lähti ja me hypättiin sen kyydistä pois Paya Beach-nimisen rannan kohdalla. Tiomanille oli tulossa aikas iso porukka meijän vaihtareita, mut tälle meijän rannalle tuli vaan seittemän suomalaista. Mä, Eppu, meijän kämppikset ja sit kolme kundia Tambereelta.

Nyt eletään siis perjantaita 12.9 Tiomanin saarella Paya Beachillä. Paya rannalle saavuttuamme menimme heti buukkaamaan kämpät (n. kaks majoitusvaihtoa, joten ei tarvinnu kauheest arpoo), syömään ja sitte biitsille. Koska auringossa ol niin kuuma maata, niin päätettiin sitte alkaa pelaamaan lentopalloo. Se oli ihan huippua, tosin aika kuumaa puuhaa. Onneks täällä merivesi oli edes hitusen viileemmän tuntusta ku ilma niin sinne pääs sit vähän jäähylle. Lentopalloilun jälkeen lähettiin porukalla tutkimaan rantaa vähän enemmän. Köpsästihän siinäkin meinas käydä. Tän rantsun edessä on sellanen pikkunen saari ja sinne pääsee kävellen sellasta hiekkaväylää pitkin. Se hiekkaväylä oli tosi söpö ja päätettiin sit jumittaa siihen hetkeks. Osa porukasta säntäs heti snorklaamaan. Mä jäin kämppis Ollin kaa väylälle nauttii auringosta. Sit yhtäkkiä silmäkulmassa vilahti. No ei hätää. Pieni söpö apinahan se siinä vaan juoksenteli, mut mitä hittoo? Se juoksi suoraan miun kassille, missä oli vaikka mitä arvokasta, kurkkas kassiin ja alko hilata sitä mukanaan metikköön. Porukalla saatiin häädettyä se pois ja loput porukasta painu veteen ihmettelemään kaloja. Luultiin jo Ollin kaa, et apina oli saanu sydänhalvauksen eikä enää tekis come backiä.. Sitkee rimpula tuli kuitenki takas ja entistä törkeempänä. Sain ihan tosissani rääkyä ja säikytellä sitä litran vesipulloa huiskuttaen. Se kehtas vielä vilauttaa mulle purukalustoaan:D En tiiä jos en ois saanu siltä pomppukoivelta niitä mun tavaroita takaisin niin mitenköhän sen olis vakuutusyhtiölle selittäny? Tässä seassa siis pari kuvaa The Monkeysta ja pieni videopätkäkin siitä viheliäästä. Toivottavasti video toimii. Iltapäiväpuhteena käytiin vielä ettii viidakosta vesiputousta, jota ei koskaan löytyny.. Lisäks pojat mätti taas hetken lentopalloo. Loppuilta meni rauhassa ja oli pakko päästä ajoissa nukkumaan.

Video apinasta

Lauantaina 13.9 lähdettiin heti aamusta snorkkelointiretkelle japanilaisten kanssa. Matkanjärjestäjät tuuppasivat japseille heti pelastusliivit päälle. Suomalaisille niitä ei edes tarjottu:D Eka pulikointipaikka oli sellanen meripuisto. Siellä ei ollu koralleita, mut kaikenlaisia kaloja kyllä yllin kyllin. Parhaiten mieleen jäi kyl 10-40 senttiset monnit. Ensisäikähdyksellä luulin niitä pieniks hain poikasiks.No sit ku ne tuli hinuttamaan ihoon kiinni, yrittivät uida poikien uimashortsien sisään ja niitä pysty potkimaan jaloilla, niin sit piti vaihtaa käsitystä niiden laadusta. Inhottavia otuksia:D Meripuistosta siirryttiin sitten sellasen Monkey Islandin eteen snorkkeiloimaan. Siellä olikin sitten jos jonkinlaisia koralleja ja otuksia. Hyvällä tuurilla olis saattanu pystyä näkemään haita ja merikilppareita. Niitä mä en kyl onnistunu bongmaamaan. Vastineeks pääsin LOPULTAKIN silmäkkäin Nemokalan elikkäs Klovnikalan kanssa. Silmiini osui pohjassa huojuva merivuokko ja sitte ku sukelsin nenän vuokkoon kiinni niin sieltähän niitä Nemoja löytyi!!! ISO JEEEJEEE!!!! Hirmusen sulonen kala:D Onnistuin melkein näkemään myös vähemmän söpön meriötökän elikkäs merikärmeksen. Se on yks maailman myrkyllisimpiä käärmeitä.. Onneks just ku olin sukeltanu sen lähellä snorkkelointiopas sano mulle pinnalla, et siellä missä sukeltelin on sellanen liero. Vaihdoin sitten sukkelasti maisemaa!

Snorkkeloinnin jälkeen me lähdettiin Epun kaa vielä kalastusreissulle tai oikeestaan pilkkimään. Kalastus tapahtui laittamalla koukkuun syötiks mustekalaa ja sit siima painoineen rullattiin lähelle pohjaa. Kalastusreissulla oli mukana myös ihan ammattikalastajia virveleineen, mut kyl me Epun kaa saatiin eniten kalaa vaikka meillä meni siimat välillä ihan solmuun ja muutenki oltiin ihan turisteja;) Meijän huimasta kalasaalista Eppu nosti yhdeksän sätkijää ja mä sain yhden. Ihan tasan ei menny kalakarkit, mut eipä sen niin väliä. Hauskaa puuhaa! Illalla nautittiin sit porukalla meijän grillattua kalasaalista. Maukasta oli kala vaikkakin välillä aika ruotoista! Aterioinnin päätteeks mentiin paikallisten kans nuotiobileisiin. SIISTIÄ!

Sunnuntaiaamuna herätys oli armoton ja pitkä kotimatka odotti ryytynyttä. Tiomanilta lähdettiin kahdeksan lautalla kohti Mersingiä ja sieltä oli sitten tarkoitus jatkaa heti ensimmäisellä bussilla kohti Kuala Lumpuria. Lautta oli siinä kymmenen tienoilla Mersingissä, mutta seuraava bussi, jossa olisi vielä tilaa, lähtisi vasta kuudelta illalla kohti Lumppuria. Hmm. Meijän ois pakko päästä aikasemmin kotiin, koska meidän pitäis saada ryhmätyömme tehtyä. Otettiin sit kimppataksi yhdessä sakemannien kanssa. Hintaa taksille tuli noin 15 ecua pernassu, joten ei ihan kauheen paha. Kello 11 taksi lopulta starttasi ja perillä oltiin vähän viiden jälkeen illalla.. Matkalla vähän eksyttiin, vaihdelaatikko rupes kiukkuilemaan ja iski kauhee ukkosmyrsky. Onneks päästiin kuitenkin hyvin kotiin!