Elamaa Phu Quocilla
Julkasija Sanna ajankohtana tiistaina, joulukuuta 09, 2008
1 kommentti
Viime sunnuntaina aloitimme aamusta siis rynnimisen tanne Vietnamin suurimmalle saarelle Phu Quocille. Meijan lautta lahti kahdeksalta aamulla ja paatin taas herata aika aikaisin, jotta ehtisin ihmetella satamakaupunki Rach Gian elamaa. Jaksoin kylla herata aikaisin, mutta ihmettely tossasi siihen kun puol seitteman aikaan hotellin aula oli kiinni. Mita kummaa! Eiko naitten vietnamilaisten pitany olla todellisia aamuvirkkuja?! No hetken kun odottelimme niin kylla sielta sitten respan henkilo tuli avaamaan meille ovet ja paasimme kappailemaan kaupungille. Onneks edes yksi leipomo oli kaupungilla auki ja saimme sielta sitten aamupalaa mukaan.
Lauttamatka meni rattoisasti keikkuen torkkuessa. Sitten Phu Quocin satamassa alkoi hervoton hermopoukkoilu kaikkien taksimyyjien kanssa. No siita sitten vain kyytiin ja nokka kohti jotakin hotellia. Lopulta loydettiin kiva mokki yhden amerikkalaisen ja yhden vietnamilais-amerikkalaisen tyton avustuksella. Kiitos vietnaminkielentaidon saimme hotellin taas pikkuisen edullisemmin! Sitten ei muuta kuin rannalle, joka on kylla ihana! Eka paiva menikin sitten siina. Pikkasen omalla hotlalla mollottaessa ja narskuvassa rantahiekassa tepsutellessa.. Niin ja taas sain jonkun elaimen kakkaa paalleni. Viime tammikuussa meni suhteet apinoihin, koska yks sellanen pissi miun paahan ja nyt sit joku otokka onnistui heittamaan kakkakikkareensa miun kadelle. Onneks ei ollu iso kontti.
Auringonlasku ekana iltana, aivan upea!
Maanantaina 8.12 aloitettiin aamu sitten juoksemalla. Ah, taalla on edes pikkuisen viileampaa aamulla, joten juokseminen on oikeastaa todella miellyttavaa, jei! Juoksun jalkeen mereen puljaamaan ja herkuttelemaan aamupalaa rantaravintolaan. Aamupalalla paatettiin sitten, etta vuokrataan nyt pariksi paivaksi mopot, niin voidaan helpommin seikkailla tata saarta ympari. Eilen sitten taraytettiin tutkien taman saaren etelaosa. Matkalla tuli vastaan toinen toistaan iloisempia lapsenveijareita ja upeaa maisemaa&rantaa. Matkanteko meinas tosin tyssata renkaan puhkeamiseen, mutta onneksi loydettiin paikallinen huoltoasema nopeasti! Vartissa ukko korjas meijan mopon eika puhunu sanaakaan englantia, siistia:D Korjaus maksoi 50 senttia euroissa.. Auringolaskuksi ehdimme omille kampille ja illalla kavimme paikallisilla yomarkkinoilla.
Pojat oli vaaittamassa meille uutta tieta!
Paikallisia ilopillereita!
Ranta, meika siella tallustaa...
Tanaan tiistaina oli sitten astetta hurjempi mopoilupaiva. Lasiin tuli 130 kilometria sellaisilla teilla, joita ei aina oikeastaa edes teiksi voi sanoa! Mopo joutui hirmuisen koville, mutta ei onneksi hajonnut. Maisemat reitilla olivat toki aivan upeita, mutta kylla oltiin vasyja kun paastiin takaisin hotellille! Matkalla kylla myos eksyttiin ihan totaalisesti ja jouduttiin todistamaan kylatappelua! Nyt on naatti olo. Ehdin muuten tanaan myos luulla, etta olisin ruskettunu ,kunnes tajusin tulleeni polytetyksi punaruskealla tiepolylla:D
Aaah mika tie?!
Paulalle, Pekalle ja Ruutille hirmuisesti terkkuja!!! Ja tietysti muillekin muikeille veijareille.
terveisin Santtu
Lauttamatka meni rattoisasti keikkuen torkkuessa. Sitten Phu Quocin satamassa alkoi hervoton hermopoukkoilu kaikkien taksimyyjien kanssa. No siita sitten vain kyytiin ja nokka kohti jotakin hotellia. Lopulta loydettiin kiva mokki yhden amerikkalaisen ja yhden vietnamilais-amerikkalaisen tyton avustuksella. Kiitos vietnaminkielentaidon saimme hotellin taas pikkuisen edullisemmin! Sitten ei muuta kuin rannalle, joka on kylla ihana! Eka paiva menikin sitten siina. Pikkasen omalla hotlalla mollottaessa ja narskuvassa rantahiekassa tepsutellessa.. Niin ja taas sain jonkun elaimen kakkaa paalleni. Viime tammikuussa meni suhteet apinoihin, koska yks sellanen pissi miun paahan ja nyt sit joku otokka onnistui heittamaan kakkakikkareensa miun kadelle. Onneks ei ollu iso kontti.
Auringonlasku ekana iltana, aivan upea!
Maanantaina 8.12 aloitettiin aamu sitten juoksemalla. Ah, taalla on edes pikkuisen viileampaa aamulla, joten juokseminen on oikeastaa todella miellyttavaa, jei! Juoksun jalkeen mereen puljaamaan ja herkuttelemaan aamupalaa rantaravintolaan. Aamupalalla paatettiin sitten, etta vuokrataan nyt pariksi paivaksi mopot, niin voidaan helpommin seikkailla tata saarta ympari. Eilen sitten taraytettiin tutkien taman saaren etelaosa. Matkalla tuli vastaan toinen toistaan iloisempia lapsenveijareita ja upeaa maisemaa&rantaa. Matkanteko meinas tosin tyssata renkaan puhkeamiseen, mutta onneksi loydettiin paikallinen huoltoasema nopeasti! Vartissa ukko korjas meijan mopon eika puhunu sanaakaan englantia, siistia:D Korjaus maksoi 50 senttia euroissa.. Auringolaskuksi ehdimme omille kampille ja illalla kavimme paikallisilla yomarkkinoilla.
Pojat oli vaaittamassa meille uutta tieta!
Paikallisia ilopillereita!
Ranta, meika siella tallustaa...
Tanaan tiistaina oli sitten astetta hurjempi mopoilupaiva. Lasiin tuli 130 kilometria sellaisilla teilla, joita ei aina oikeastaa edes teiksi voi sanoa! Mopo joutui hirmuisen koville, mutta ei onneksi hajonnut. Maisemat reitilla olivat toki aivan upeita, mutta kylla oltiin vasyja kun paastiin takaisin hotellille! Matkalla kylla myos eksyttiin ihan totaalisesti ja jouduttiin todistamaan kylatappelua! Nyt on naatti olo. Ehdin muuten tanaan myos luulla, etta olisin ruskettunu ,kunnes tajusin tulleeni polytetyksi punaruskealla tiepolylla:D
Aaah mika tie?!
Paulalle, Pekalle ja Ruutille hirmuisesti terkkuja!!! Ja tietysti muillekin muikeille veijareille.
terveisin Santtu
1 kommenttia:
Just lueskelin täällä pitkästä aikaa kuulumisia ja johan tulikin uusi postaus. Ihan hassua että työ vaan painatte siellä lämpimässä menemään ja täällä on ankeaa ja kylmää, luntakaan ei enää juurikaan ole. Miulla on jo hirveä ikävä, tulisitte jo takasin tänne lähemmäs. No ei vaa, nauttikaa ja kerätkää valoa ja lämpöä varastoonkin, täällä sitä tarvitaan.
Lähetä kommentti