Onnea Suomi!
Julkasija Sanna ajankohtana lauantaina, joulukuuta 06, 2008
Ei kommentteja
Heipahei taas ja suhperia itsenaisyyspaivaa kaikille! Toivottavasti Kristiinakin on selvinnyt pikkujouluista.
Eilen myo suunnattiin Mekong-joen risteilylle. Bussi lahti kahdeksalta ja meika pomppas aamusta aikasiin ylos (eli kuudelta), koska se on maan tapa. Taalla pidetaan yhdeksaan asti nukkuvia jotenkin vinksahtahneina. Sen myos huomasi siita kun edellisena iltana maksoin meijan hotellihuoneen ja sanoin et haluan maksaa sen siksi, koska lahdemme seuraavana aamuna aikaisin. Sitte tytto kysy monelta lahdemme, ja mia sanoin et seitteman aikaan. Sit se vaan nauro miulle ja sano ettei se oo aikasin! Aha. No jokatapauksessa siis aikasin lahettiin eilen liikkeelle. Piti kayda vahan viel ottaa kuvia Saigonilaisten aamupuuhista ja aamussa on aina se joku siisti fiilis.
Meijan retki alko ensiks parin tunnin ajomatkalla kohti satamakaupunkia nimelta My Tho, mista hypattiin paatiin kyytiin. Meijan linikassa oli jos jonkinlaista (reppu)reissaajaa. Sit ku myo matkalla pysahdyttiin pasikuikalle niin myo alettiin naha punasta. Vessassakaynti hoitui periaatteella, etta hyvantekevaisyysboksiin sai laittaa rahaa jos tahtoi. Talla hyvantekevaisyysboksilla ilmeisestikin rahoitettiin taman vessan siisteys. No meijan lisaks kukaan muu ei laittanu tahan boksiin rahaa (jaatiin oikein vahtaamaan, ku haukkoja ollaan). Tyhmaa sinallaan ku ihmiset ei voi edes viitta eurosenttia antaa. Kohta se vessa on sit varmaan pakollisesti maksullinen. No pientahan tama..
Paatille paastyamme lahdettiin seilaamaan ympari Mekong-joen pienia haaroja. Siella oli tosi makeita maisemia! Matkalla poikettiin yhdessa saaressa missa syotiin rambutania (aasialaisten herkkuhedelma, oli hyvaa), kuultiin Vietnamilaista kansanmusiikkia ja kaulailtiin boakaarmeen kanssa!!! Onneks tuo karmes oli just syony, joten se motkotti kaulalla sen enempia ressaamatta. Se oli muutes aika painava otus ja janskan tuntunen. Ei pelottanu yhtaa! Mut kyl jos se tappaa haluais, niin ei se varmaan mikaan ongelma olis. Siina oli vahan lihasta siina otokassa.
Tuolta saarelta jatkettiin seilaamista ympari Mekongia. Viimiseks ennen rantautumista kaytiin viela kummastelemassa miten kookoksesta tehdaan karkkia! Tytot vaansikin siita aika hyvia melleja ja myoha ostettiin vahan herkkuja mukaan. Ne kookoskarkit oli sellasia tosi toffeemaisia.
Rantautumisen jalkeen matka jatkui taas bussilla useemman tunnin verran sellaiseen kylaan kuin Can Tho (kirjoitusasusta en oo niinkaan varma). Sitte ku tanne paastiin niin vaihdettiin taas veneeseen. Veneella putkuteltiin sellanen puoli tuntia kunnes saavuttiin meijan majapaikalle. Taa majoitus oli olevinaan sellainen homestay elikka et oltais nukuttu niinku vietnamilaisten kodissa. Ihan oma bungalovi meilla kylla oli, mutta ruokahassakat hoidettiin ihan nuitten paikallisten kanssa. Paastiin kokkaamaan muun muuassa kevatkaaryleita! Niista tulikin ihan torkysen hyvia! Tosin jos rasvassa paistaa niin voiko mikaan ruoka epaonnistua:D Syopettelyn jalkeen kaperryttiin paiton alle, joka oli tosi pieni.
Ainiin ja nahtiin myos tulikarpasia puissa matkalla sinne meijan majoitukseen. Ihan kuin ois ollu vilkkuvat jouluvalot puissa:D
Eilen myo suunnattiin Mekong-joen risteilylle. Bussi lahti kahdeksalta ja meika pomppas aamusta aikasiin ylos (eli kuudelta), koska se on maan tapa. Taalla pidetaan yhdeksaan asti nukkuvia jotenkin vinksahtahneina. Sen myos huomasi siita kun edellisena iltana maksoin meijan hotellihuoneen ja sanoin et haluan maksaa sen siksi, koska lahdemme seuraavana aamuna aikaisin. Sitte tytto kysy monelta lahdemme, ja mia sanoin et seitteman aikaan. Sit se vaan nauro miulle ja sano ettei se oo aikasin! Aha. No jokatapauksessa siis aikasin lahettiin eilen liikkeelle. Piti kayda vahan viel ottaa kuvia Saigonilaisten aamupuuhista ja aamussa on aina se joku siisti fiilis.
Meijan retki alko ensiks parin tunnin ajomatkalla kohti satamakaupunkia nimelta My Tho, mista hypattiin paatiin kyytiin. Meijan linikassa oli jos jonkinlaista (reppu)reissaajaa. Sit ku myo matkalla pysahdyttiin pasikuikalle niin myo alettiin naha punasta. Vessassakaynti hoitui periaatteella, etta hyvantekevaisyysboksiin sai laittaa rahaa jos tahtoi. Talla hyvantekevaisyysboksilla ilmeisestikin rahoitettiin taman vessan siisteys. No meijan lisaks kukaan muu ei laittanu tahan boksiin rahaa (jaatiin oikein vahtaamaan, ku haukkoja ollaan). Tyhmaa sinallaan ku ihmiset ei voi edes viitta eurosenttia antaa. Kohta se vessa on sit varmaan pakollisesti maksullinen. No pientahan tama..
Paatille paastyamme lahdettiin seilaamaan ympari Mekong-joen pienia haaroja. Siella oli tosi makeita maisemia! Matkalla poikettiin yhdessa saaressa missa syotiin rambutania (aasialaisten herkkuhedelma, oli hyvaa), kuultiin Vietnamilaista kansanmusiikkia ja kaulailtiin boakaarmeen kanssa!!! Onneks tuo karmes oli just syony, joten se motkotti kaulalla sen enempia ressaamatta. Se oli muutes aika painava otus ja janskan tuntunen. Ei pelottanu yhtaa! Mut kyl jos se tappaa haluais, niin ei se varmaan mikaan ongelma olis. Siina oli vahan lihasta siina otokassa.
Tuolta saarelta jatkettiin seilaamista ympari Mekongia. Viimiseks ennen rantautumista kaytiin viela kummastelemassa miten kookoksesta tehdaan karkkia! Tytot vaansikin siita aika hyvia melleja ja myoha ostettiin vahan herkkuja mukaan. Ne kookoskarkit oli sellasia tosi toffeemaisia.
Rantautumisen jalkeen matka jatkui taas bussilla useemman tunnin verran sellaiseen kylaan kuin Can Tho (kirjoitusasusta en oo niinkaan varma). Sitte ku tanne paastiin niin vaihdettiin taas veneeseen. Veneella putkuteltiin sellanen puoli tuntia kunnes saavuttiin meijan majapaikalle. Taa majoitus oli olevinaan sellainen homestay elikka et oltais nukuttu niinku vietnamilaisten kodissa. Ihan oma bungalovi meilla kylla oli, mutta ruokahassakat hoidettiin ihan nuitten paikallisten kanssa. Paastiin kokkaamaan muun muuassa kevatkaaryleita! Niista tulikin ihan torkysen hyvia! Tosin jos rasvassa paistaa niin voiko mikaan ruoka epaonnistua:D Syopettelyn jalkeen kaperryttiin paiton alle, joka oli tosi pieni.
Ainiin ja nahtiin myos tulikarpasia puissa matkalla sinne meijan majoitukseen. Ihan kuin ois ollu vilkkuvat jouluvalot puissa:D
0 kommenttia:
Lähetä kommentti